Toiminnan sisältö ja tavoitteet

Sisältö

Kerhon toiminta pohjautuu yleisiin iltapäiväkerhon toiminnan periaatteisiin, kuitenkin huomioiden, että kerho on liikuntapainotteinen. Kerholla on toimintasäännöt, jotka opetetaan lapsille heti ensimmäisinä kerhopäivinä elokuussa ja joista pidetään tiukasti kiinni koko lukuvuoden ajan.

Läksyjenteon, rauhoittumisen, terveellisen välipalan ja vapaan oleskelun lisäksi iltapäivään sisältyy kevyt liikunnallinen osuus joka päivä. Silloin opetellaan ja pelataan eri pallopelejä, luistellaan, yleisurheillaan ja leikitään liikunnallisia leikkejä. Talvella lähdemme usein pulkkailemaan läheiselle mäelle osan ryhmää kanssa. Liikunta ei ole raskasta eikä lapsilla tarvitse olla minkään tasoista liikunnallista taustaa.

Pyrimme turvaamaan lapsille turvallisen kerhossaoloajan lisäksi turvallisen matkan koululta kerholle. Siten yksi ohjaajamme on klo 13 Mattlidenin koulun oppilaita vastassa liikenneympyrässä turvaamassa lasten tienylitystä sekä opettamassa heille samalla liikennekäyttäytymistä. Näin pyrimme toimimaan myös jatkossa olettaen että Mattlidenista tulevien lasten koulupäivä loppuu jatkossakin kaikilla samanaikaisesti.

Tavoitteet

Yrityksen perustamisen taustalla oli niin aikuisten kuin lasten osalta havaittava selvä kiinnostus liikunnallista iltapäiväkerhotoimintaa kohtaan. Lisäksi vanhemmat ovat kovasti arvostaneet sitä, että lapsi saa purettua energiaansa ja liikuttua päivän aikana siten, ettei häntä tarvitse enää illalla välttämättä lähteä ”liikuttamaan”. Näin perhe voi myös saada lisää yhdessäoloaikaa iltaisin.

Nykysuositusten mukaan kouluikäisen lapsen tulisi liikkua päivittäin puolitoista tuntia. Tästä ajasta puolet pitäisi olla reipasta liikuntaa, kuten pallopelejä. Asiantuntijoiden mielestä liikuntaa kannattaa ”ujuttaa” mahdollisimman paljon osaksi arkea, ettei liikkumaan tarvitse lähteä aina erikseen. Liikkumattomuudesta on osoitettu olevan lapselle myös selkeää haittaa: vähän liikkuva lapsi hallitsee kehonsa huonosti ja joutuu siksi muita todennäköisemmin tapaturmiin, esimerkiksi kaatuu liukkaalla kelillä. Vanhemmiten sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Näin ollen haluamme antaa lapsille vaihtoehdon liikkua kevyesti joka päivä, esimerkiksi erilaisten liikunallisten pelien ja leikkien avulla – toiminnan kasvatuksellisia tavoitteita unohtamatta. Tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman monelle lapselle liikuntaelämyksiä erilaisten lajien parissa, jotta he näin oppisivat ja innostuisivat monista eri liikuntamuodoista kuitenkin ilman vakavaa kilpailua ja vertaamista toisiin lapsiin.

Asiantuntijat sanovat, että kaikkein kriittisin aika liikuntataitojen kehittymiselle on päiväkoti-ikäisenä ja aivan alakoulun alussa. Silloin on tärkeää, että lapsi liikkuu monipuolisesti ja hänelle kertyy eri tavoin haastavaa päivittäistä fyysistä aktiivisuutta vähintää 1–2 tuntia päivässä. Kiipeämiset, pallopelit ja juoksua sekä hyppyjä vaativat leikit ovat erinomaisia liikuntataitojen kehittäjiä. Fyysistä aktiivisuutta tulisi olla pitkin päivää sekä lapsesta itsestään lähtien että ohjatusti päiväkodissa, koulussa tai urheiluseurassa.

Pelien ja leikkien kautta pyrimme myös opettamaan lapsille, että tärkeintä ei ole voitto ja henkilökohtainen paremmuus, vaan yhdessä tekeminen iloisissa ja reiluissa merkeissä. Lopultahan kuitenkin jokaisen kohdalle tulee sekä voittoja että tappioita, kaikilla elämän osa-alueilla. Yhteisten aktiviteettien avulla lapset oppivat suhtautumaan ”voiton huumaan” ja ”tappion karvaaseen” tunteeseen. Lopullisena tavoitteena toiminnassa on kuitenkin se, että lapselle annetaan hyvä perusta terveelliselle, iloiselle ja tasapainoiselle elämälle sekä ryhmässä toimimiselle.

Pyrimme opettamaan lapsille jokapäiväisessä toiminnassa toisten huomioon ottamista sekä ihmisten tasa-arvoa. Ohjaajamme näyttävät esimerkkiä ja suhtautuvat jokaiseen lapseen yksilönä sekä kohtelevat kaikkia lapsia tasapuolisesti. Ohjaajien tehtävänä on valvoa että lapset kohtelevat toisiaan tasapuolisesti ja kunnioittavasti ja puuttua asiaan, mikäli näin ei tapahdu. Kiusaaminen on kerhotoiminnassa erityisen huomion kohteena ja siihen puututaan välittömästi. Periaatteena on myös se, ettei ketään jätetä leikkien ulkopuolelle vaan otetaan reilusti mukaan.

Lukuvuoden aikana olennainen tavoite on lapsen oppiminen aikuisen tuella huolehtimaan läksyjen teosta ja ottamaan siitä itse vastuuta. Myös muuhun itsenäistymiseen, kuten vaatteista ja tavaroista huolehtimiseen, kannustetaan rakentavasti.