Iltapäivätoiminnasta

Iltapäiväkerhon toiminta-ajatus on, ettei ala-asteen ensimmäisiä luokkia käyville lapsille tulisi yksinäisiä ja omalle kehitystasolleen liian itsenäisiä iltapäiviä koulupäivän jälkeen, vaan että he voisivat viettää ne turvallisesti ja reippaasti ikäistensä kanssa ja aikuisten ohjauksessa. Toiminta pohjautuu yleisiin lakisääteisen iltapäivätoiminnan periaatteisiin ja Espoon, Helsingin ja Hämeenlinnan toimintasuunnitelmiin, huomioiden kunkin toimipaikan erityispiirteet ja toimintatavat.

Iltapäiväkerhotoiminta on lasten vapaa-aikaa ja eroaa siten koulupäivästä. Iltapäiväkerhossa on omat rutiinit, aikataulut ja ohjelmansa, mutta toiminnassa huomioidaan lasten vapaa-ajan merkitys siten, ettei esimerkiksi kaikkeen ohjattuun toimintaan ole pakollista osallistua. Jos lapsi haluaa iltapäivän aikana leikkiä enemmän omaehtoisesti, tähän pystytään useimmiten antamaan myös mahdollisuus.

Toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella ja tässä ollaankin vuosien varrella päästy jo pitkälle niin lasten, vanhempien, kaupungin asiantuntijoiden kuin palveluntuottajan työntekijöiden ja muun verkoston kanssa toteutuneessa hyvässä yhteistyössä. Lapsia kuullaan ja heidät otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja arjen toteuttamiseen. Vanhempia kannustetaan osallistumaan kehittämiseen ja vaikuttamaan kunkin toimipaikan tekemiseen.

Iltapäiväkerhossa toiminta tapahtuu lapsen ehdoilla, kerhon sääntöjä ja toimintatapoja sekä muita kunnioittaen. Lapsi saa kokea leikin, liikkumisen ja ulkoilun iloa sekä onnistumisen elämyksiä. Pääpaino on yhteisessä, useimmiten pienryhmässä tapahtuvassa toiminnassa. Yksilökeskeisyyttä vältetään ja lapsen sosiaalisuutta pyritään vahvistamaan toiminnan eri osa-alueiden kautta. Kaveritaitojen opettamisella on erityisen suuri rooli koko lukuvuoden ajan.

Yrityksen perustamisen taustalla on 2000-luvun alussa ollut niin aikuisten kuin lasten osalta havaittava selvä kiinnostus liikunnallista iltapäiväkerhotoimintaa kohtaan. Lisäksi vanhemmat ovat arvostaneet sitä, että lapsi saa halutessaan purettua energiaansa ja liikuttua päivän aikana siten, ettei häntä tarvitse välttämättä enää illalla lähteä ”liikuttamaan”. Näin perhe voi myös saada lisää yhdessäoloaikaa iltaisin. Toisaalta monelle lapselle liikunnallinen iltapäiväkerho saattaa olla ainut paikka liikkua ja harrastaa urheilua itse koulupäivän ulkopuolella. Siten haluamme osaltamme myös vähentää lasten eriarvoistumista liittyen heidän harrastustottumuksiinsa ja –mahdollisuuksiinsa.

Nykysuositusten mukaan kouluikäisen lapsen tulisi liikkua päivittäin puolitoista tuntia. Tästä ajasta puolet pitäisi olla reipasta liikuntaa, kuten pallopelejä. Asiantuntijoiden mielestä liikuntaa kannattaa ”ujuttaa” mahdollisimman paljon osaksi arkea, ettei liikkumaan tarvitse lähteä aina erikseen.

Tutkijat löytävät jatkuvasti viitteitä siitä, että heikot motoriset taidot ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä huonompiin lukemisen ja laskemisen perustaitoihin alakouluikäisillä lapsilla. Tulokset viittaavat myös siihen, että koko lapsuuden jatkuva motorisia perustaitoja kehittävä liikunta voi parantaa koulumenestystä kolmena ensimmäisen kouluvuotena. (Eero Haapalan Itä-Suomen yliopistoon tekemä väitöstutkimus 2015)

Läksyjenteon, rauhoittumisen, terveellisen välipalan ja vapaan oleskelun lisäksi iltapäivään sisältyy teeman mukainen toiminnallinen osuus. Toiminnallinen osuus voi olla esim. liikuntaa, retkeilyä, kädentaitoja, lukupiiriä tai rentoutumista. Lapset saavat itse valita ohjattua toimintaansa ja joissakin toimipaikoissa meillä on myös syys- ja kevätlukukauden mittaisia “harrastuskerhoja”, joihin lapset saavat ilmoittautua.

Erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat selkeästi rytmitetystä päivä- ja viikko-ohjelmasta sekä monipuolisesta ohjatusta ja oma-toimisesta liikunnasta ja ryhmässä toimimisesta itseluottamusta ja positiivisia kokemuksia.

Yhteisöllinen tekeminen liikunnassa ja muussakin toiminnassa tukee lasten sosiaalista kehitystä, empaattisuutta ja tunteiden hallinnan kehitystä sekä tasa-arvoa.

Kiusaaminen on kerhotoiminnassa erityisen huomion kohteena ja siihen puututaan välittömästi ja ennakoivasti.

Terveellinen, maistuva ja monipuolinen välipala tuotetaan palveluntuottajan toimesta Espoon ja Hämeenlinnan toimipaikoissa. Välipalan hukka voidaan tällöin minimoida ja toisaalta tarjota kaikille lapsille tarpeeksi riittoisa välipala, jota pystytään myös hieman muokkaamaan lukuvuoden aikana lasten mieltymysten mukaan. Helsingissä välipalan tuottaa kaupungin ruokapalvelut.

Läksyjen teossa auttamiseen käytetään erityisesti aikaa kunkin lapsen ja vanhempien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Kyselyidemme mukaan vanhemmat arvostavat erityisesti apua lapsen läksyjen teossa, joten haluamme osaltamme panostaa tähän. Läksyjä ei kuitenkaan ole pakko tehdä tai aloittaa iltapäiväkerhossa, vaan vanhemmat voivat päättää mikä on heidän perheelleen paras vaihtoehto.

Monipuolinen toiminta vahvistaa koulun aloituksen johdosta erityisen herkässä iässä olevan lapsen itseluottamusta ja ryhmässä toimimisen taitoja. Tulevaisuuden kannalta nämä kaikki tekijät yhdessä luovat osaltaan lapselle turvallista kasvualustaa kehittyä tasapainoiseksi ihmiseksi.